CAC Kontinua Rejista Ajénte Munisipál Sira Nia Rikusoin iha Munisipiu Rai Ikun

CAC Kontinua Rejista Ajénte Munisipál Sira Nia Rikusoin iha Munisipiu Rai Ikun

Ekipa Responsavel Rejistu Deklarasaun Rendimentu, Bens no Interese (DRBI) na’in neen durante semana ida hala’o vizita ofisiál iha munisipiu rai ikun hodi partilla sistema plataforma online deklarasaun rikusoin nian no kontinua rejista ajénte públiku sira nia deklarasaun rikusoin iha munsipiu Bobonaro no Covalima.

Ekipa DRBI nia servisu ofisiál iha rai ikun ne’e, fahe ba munisipiu rua diferente. Na’in haat rejista ajénte munisipál (deklarante) sira nia rikusoin iha munisipiu Covalima no na’in rua responsavel iha munisipiu Bobonaro.

Antes rejista ajénte (deklarante) sira nia rikusoin, iha vizita ne’e, ekipa sira introdus uluk koñesimentu sistema deklarasaun rikusoin nian ba ajénte munisipál (deklarante) sira relasiona ho ukun fuan sira ne’ebé hatuur iha lei nú 7/2020- Medida Prevenção e Combate a Corrupção (MPCC) iha kapitulu II nian.

Hafoin ne’e, kontinua atende deklarante sira hodi re-aktualiza dadus arolamentu ajénte públiku sira nian, tulun rejistu deklarante sira nia konta email, inklui tulun fó asiténsia ba deklarante sira hodi presta rikusoin via plataforma online, bazeia ba formulariu ne’ebé ekipa envia ona ba deklarante sira nia email.

Deklarante sira ne’ebé ekipa sira rejista hela sira nia rikusoin maka autoridade munisipál ho nia estrutura afetu sira, kargu xefia sira iha Ministériu Edukasaun no Saude Munisipál nian, Juis no Prokuradór Munisipál sira no Funsionariu sira iha aprovizionamentu no kontratasaun públiku munisipál nian.

Ekipa sira nia servisu ofisiál durante iha munisipiu hasoru mós dezafiu oioin. Dezafiu sira ne’e inklui ona ajénte balun ‘malandru’ lakohi kolabora di’ak hodi mai deklara sira nia rikusoin ho razaun oioin.

Mezmu nune’e, ekipa sira aprosima nafatin ho sira hodi akonsella no husu kolabora ho Komisaun. Ekipa sira esplika ba ajénte públiku sira katak, sistema deklarasaun ríkusoin nu’udar rejimentu poderozu ne’ebé obrigatóriu atu ema hotu tenke kumpre. Sé de’it mak lakohi kumpre, sei simu konsekuensia todan hodi ko’a nia salariu baze mensal, tuir ukun fuan sira temi iha lei MPCC, hahú husi artigu 48 to’o 53. (*)