Konkluzaun Badak Adjuntu Sampaio iha Sesaun Partilla Koñesimentu Sistema Deklarasaun Rikusoin iha KomJer PNTL

Konkluzaun Badak Adjuntu Sampaio iha Sesaun Partilla Koñesimentu Sistema Deklarasaun Rikusoin iha KomJer PNTL

“Antes konklui, ha’u hakarak atu relembra fila-fali, señor komandante sira se akompaña karik, iha jornada orsamentu anuál 2022 nian ne’ebé iha fulan hirak liu-ba Ministériu Finansa (MF) atravesa servisu tékniku sira aprezenta senáriu importante tolu (3) kona-ba TL nia ezisténsia orsamentu, ne’ebé fó rísku boot ba sustentabilidade Estadu nian iha tinan naruk mai”.

“Iha jornada orsamentu anuál tinan 2022, Ministériu Finansa fó sai senáriu tolu ezisténsia orsamentu Estadu nian katak: a) Senáriu primeiru-sé karik tendensia orsamentu Estadu, Guvernu foti bilaun 1.797.6 e tal kada tinan, TL sei auguenta to’o de’it tinan 2045; b) Senáriu segundu sé Guvernu foti orsamentu billaun 2 kada tinan, Estadu sei auguenta de’it to’o tinan 2029; no c) Senáriu ikus nu’udar rísku boot ida, Sé kada tinan Guvernu foti orsamentu Estadu bilaun 2 liu, Estadu hela de’it tinan lima husi orsamentu ne’ebé iha hodi sustenta povu no nasaun husi orsamentu fundu minarai”.

“Agora ita iha de’it 17 bilhoes iha banku, no durante krize globál ne’ebé ita atravesa dadaun, ita nia osan lakon tiha biliaun 1 hanesan ne’e. Ida ne’e atu dehan saida? Ita nia estadu iha ameasadu no iha rísku boot nia laran, bainhira ita sira ne’e la asegura, ita bele iha esperiensia hanesan estadu Srilanka. Estadu ne’ebé orientadu ba falladu. Banku mundiál mós alarma tiha ona ita iha tinan kotuk kona-ba síklu ida ne’e, maibé ema barak la preokupa no hanoin katak ita nia Estadu ne’e di’ak hela”.

“Tinan 20 ba kotuk, tuir estimasaun ne’ebé iha, Estadu gasta tiha ona osan liu biliaun 14 husi Orsamentu Jerál Estadu (OJE), maibé la hatudu retornu ruma husi setór sira produtivu, osan ne’ebé Estadu gasta no fakar ba projetu barbarak iha Timor laran la estavel no barak la iha kualidade, no osan barak mak halai fila-fali ba fatin seluk, no halai de’it ba ema oitua nia liman”.

“Tanba ne’e, Lei MPCC, partikularmente rejime Deklarasaun Rendimentu, Bens no Interese ne’e mai nu’udar intrumentu jurídiku ne’ebé Estadu introdus atu salva ita (povu no nasaun) husi rísku Estadu falladu”.